Karhunkierros, Elokuu 2006

1. päivä Hautajärvi - Kiutaköngäs

Hautajärven luontokeskuksessa ennen starttia Marko ja Anne miettivät Laikun tilannetta: Laikun juoksu oli juuri alkanut ja se tuntui hieman pahoinvoivalta. Päätettiin kokeilla ensimmäinen pätkä, koska tarvittaessa voisimme vaihtaa Hugon tilalle Kiutakönkäällä, jonne oletettiin saapuvansa illaksi.

Startti klo 12.35. Ensimmäiset kilometrit hiekkatietä ja tien ylityksiä.

Ensimmäinen pysähdyspaikka Savinajoen rannalla oleva laavupaikka, jossa tankattiin juomapullot ja annettiin koirien vilvoitella vedessä.

Tauon jälkeen ohitettiin ensimmäiset kanssavaeltajat, matka kulki korkealla joen törmällä.Seuraava pysähdys Rupakivellä, jossa mentiin todella jyrkkiä portaita rantaa, Laikku kokemattomana hieman ihmetteli miten portaita laskeudutaan. Alhaalla napsittiin kuvia.

Rupakiveltä kun lähdettiin, alkoi nälkä tuntua suolessa ja ensimmäinen ruokatauko pidettiin Savilammella. Ennen Savilampea maasto alkoi muuttua mäkiseksi.

Ruokatauolla Almalle ja Laikulle tarjottiin vettä ja tuumiskeltiin Laikun tilannetta, se kun vaikutti vaisulta eikä ollut oikein innokas jatkamaan matkaa. Sauraavan neljän kilometrin aikana päätettiin soittaa Annella ja sopia koiran vaihdosta.

Taivalkönkäällä tuli vastaan riippusiltoja, jotka olivat jälleen Laikulla uusi kokemus. Laikku kulki matalana tassut harallaan hitaasti siltoja pitkin.8km taivallus Kiutakönkäälle, jossa treffit Annen kanssa ja koiran vaihto Laikku => Hugo. Tällä välillä maasto oli hiekkakangasta, jossa oli noin 1m levyinen polku. Kiutakönkäällä oltiin noin klo 21, ja matkaa oli tehty 28km.

Koiran vaihdon jälkeen etsittiin lähistöltä yöpymispaikka ja alettiin iltaruuan tekoon. Hugo oli ihmeissään eikä ruuasta huolimatta malttanut rauhoittua, olihan sillä matkaa takana vain vaivainen kilometri.

Otsalampun valossa tehtiin iltapuuhastelut ja pystytettiin teltta yms. ja sitten unta pollaan. Ensimmäisestä päivästä oli jo tullut muistoja, hiertymät alkoivat painamaan, Samilla oli jo ensimmäiset rakot jaloissa ja polvikin muistutteli ikävästi itsestään.

2. päivä    Kiutaköngäs - Jyrävä

Aamulla heräsimme sorsien ääneen, jotka olivat tulleet ruokailemaan leirin viereen.Aamupalan jälkeen leiri kasaan ja startti noin klo 8.10 vielä melkoisessa sumussa. Liikkeelle lähdettiin pipot päässä ja hanskat kädessä, mutta pian huomattiin että ne olivat liikaa ja siirryttiin takaisin t-paita/shortsit -linjalle.

Parin tunnin jokitörmällä lämmittelyn jälkeen saavuimme Ansakämpälle, jossa oli hieno uusi autiotupa ja upea "laguunimainen" joenmutka. Koirat tykkäsivät lutrata rannalla.

Ansakämpän jälkeen Markon kamera alkoi reistailemaan, onneksi Samilla oli vastaavanlainen kamera, joten ilman kuvia ei jääty.

Matka jatkui noin 8km metsäisellä polulla, jossa oli jonkunverran korkeuseroja. Puolenpäivän jälkeen saavuimme Jussin Kämpälle sopan keittoon. Ja Sami uitteli rakkoisia jalkojaan vedessä.Ruokatauon jälkeen aloimme lähestyä Kitkajokea ja maasto alkoi muuttua entistä mäkisemmäksi: jyrkkiä rinteitä ylös ja sitten toista alas.

Kitkajoen rantaan tullessa todettiin, ettei myöskään Kitkajoessa ollut paljon vettä. Jatkoimme kävelyä joen rantaa pitkin, maasto muuttui vaikeakulkuisemmaksi: kiviä, juuria, puita ja sivurinnettä. Loppuvaiheessa ennen Harrisuvantoa/pientä Karhunkierrosta kivuttiin varsin jyrkkiä joentörmiä ylös ja alas - ja hiki virtasi!

Harrisuvannossa pidettiin pieni tauko ja päätettiin, että kävellään noin tunnin matka Siilastuvalle Jyrävän viereen ja siellä mietitään mitä tehdään.Viimeinen tunti olikin yhtä veden pihistelyä, vettä ei ollut kätevästi saatavissa, pulloistakin se oli vähissä ja väsymyskin alkoi painamaan.

Pienen Karhunkierroksen kohdalla reitille oli ajettu soraa ja hankalimmissa paikoissa oli pitkospuita.Siilastuvalle päästyämme Samilla oli jalat täynnä rakkoja, Markolla hiertymiä nivusissa ja hirveä nälkä.

Syönnin jälkeen totesimme, että ehkä on parempi yöpyä siellä. Matkaa oli taittunut 28km ja kello oli noin 17.30. Valmis telttapaikkapaikka löytyi korkealta joen rantatörmältä. Siilastuvassa oli kalastajia, Juumasta tulijoita ja pieni koululaisryhmä.Seuraavaksi aloimme suunnittelemaan aikaista nukkumaanmenoa ja aikaista herätystä, jotta pääsisimme perile jopa siihen aiottuun 48 tuntiin. Sovittiin, että lähdetään liikkeelle klo 5 aamulla.

3. päivä    Jyrävä - Ruka

Sovitusti lähdimme liikkeelle klo 5 aamulla. Herätessä repuntaskussa ollut mittari näytti 4 astetta lämmintä ja sää oli sumuinen.Parin tunnin taivalluksen jälkeen heitettiin jälleen t-paita/shortsit -linjalle.

Aamu kahdeksan aikoihin saavuimme Isokuikkalammelle herättämään siellä telttailleen pariskunnan ja pidimme siellä tunnin mittaisen "lounastauon".Tauolta lähdön jälkeen aloimme nousemaan ja pikkuhiljaa näkemään Rukan huippuja. Reitti alkoi muuttumaan jälleen ylä- ja alamäeksi ja pisti ainakin Samin irvistelemään polvikivun vuoksi.Kun matkaa oli jäljellä 6km aloimme kipuamaan Konttaiselle, kartasta ei oltu huomattukaan kuinka suuria korkeuseroja lyhyellä matkalla oli. Hiki virtasi ja paljon !

Viimeisen pidemmän pysähdyksen teimme Suolammella. Tankkasimme jälleen kerran tyhjentyneet vesivarastot ja tuumimme, että näillä on pärjättävä, sillä vettä ei ollut enää loppumatkalla saatavilla. Suolammen vesi oli sameaa ja höystönä pieniä vesieliöitä. Tyhjennettyämme viimeiset urheilujuomajauheet vedessä ei näkynyt läheskään niin paljon liikettä.

Päästyämme Valtavaaran päälle otettiin viimeisen kerran valokuvia ja tähysteltiin jo niin lähellä näkyvia Rukan rinteitä.Heti Valtavaaralta lähdön jälkeen Alman tassuun tuli ikävä palkeenkieli. Almalle laitettiin tossu jalkaan ja Hugo laitettiin johtoon ensimmäistä kertaa matkan aikana. Puolenkilometrin jälkeen totesimme, että suunnitelma ei toiminut: Alma läähätti takana ja Hugo löntysteli, ja niin Alma saikin palata takaisin tutulle johtopaikalleen ja hommaan saatiin taas asennetta. Matka jatkui edelleen kivikkoisessa, erittäin vaihtelevassa maastossa: alamäissä reidet huusivat apua ja ylämäissä vuorostaan pohkeet. Sami oli jo aikaa sitten siirtynyt alamäissä sivuaskellustyyliin.

Viimeinen nousu Rukan laskettelurinteen vierustaa, vaikka portaat olivat apuna, oli jo melko väsynyttä siitä huolimatta, että matkaa oli kertynyt sille päivälle vain 20 km.Vviimeisessä alamäessa alkoi jo pikkuhiljaa naurattamaan. Ja niin sitä päästiin kuvattavaksi Rukan Karhunkierros -kyltin alle, kello oli tuolloin 12.29. Koirilla (ja miltei miehilläkin) tuntui olevan metrin mittaiset kielet.

Yhteenveto

Sää oli hyvä, yli 20 astetta lämmintä - mikä oli jo liiankin lämmin koirille. Koska kesä oli kuiva, ei kaikissa kohdissa ollut vettä saatavilla, joka vaikeutti sekä omaa että koirien suoritusta. Laikun vaihto lienee viisas valinta, toisaalta emme usko että sille jäi pahoja kokemuksia ensimmäisestä päivästä. Pahempia tassuongelmea ei koirilla ollut, tosin tällä kertaa koirien kantamukset olivat kevyet. Miehillä oli sen sijaan "tassu" ja vähän muitakin ongelmia, joista kuitenkin selvittiin, jos ei muulla niin sisulla. Ajallinen tavoite 2vrk täyttyi ja jopa alittui: 47h ja 54 min.